Karhijärvi:

Karhijärvi on järvi Porin kaupungissa Lavian kaupunginosassa Satakunnassa. Se kuuluu Karvianjoen vesistöalueeseen

Pinta-ala:

Karhijärven pinta-ala on 33,35 neliökilometriä, joten se on pinta-alaltaan Suomen 105. suurin järvi.

Korkeustaso:

Vedenpinnan keskitaso on +52.15m.

Tietoa:

- Syvyys: 7,29 m

- Keskisyvyys: 2,15 m

- Tilavuus: 71709.2 m³

- Rantaviiva: 74,99 km

Lintukannat:

Karhijärvellä asustelevat mm. isokoskelo, silkkiuikku, laulujoutsen, kanadanhanhi, ruskosuohaukka, kalasääski, kuikka, kaakkuri, nuolihaukka, kurki ja kaulushaikara. Tärkein lintualue on Riihonlahti, jossa pesii esimerkiksi harvinainen ruskosuohaukka

 

 

Karhijärven sijainti kartalla.

 

 

Sivut:

Sivu I

Sivu II

Sivu III

 

Sivujen tekijä ei vastaa tietojen oikeellisuudesta sivuilla.

Karhijärvi sivu 1  sivu I sivu II sivu III

Tietoa Karhijärvestä.

Näille Karhijärvi sivuille keräämme tietoa. Karhijärvi on tärkeä osa kylämaisemaamme.

 

Yleiskuvaus:
Huomattavaa osaa Lavian pinta-alasta hallitsee suuri Karhijärvi (vesiala 3335 ha), jonka itäpäässä Lavian kirkonkylä sijaitsee. Karhijärveen laskee kaksi pääreittiä. Sen koilliskulmaan saapuu Ruojärven reitti, joka saa alkunsa Kankaanpään Kuninkaanlähteestä. Itäpuolelle virtaa jylhä ja kapea järvireitti, joka saa alkunsa Suodenniemen puolelta Suodenjärvestä ja josta se laskee mm. Lavijärven kautta Karhijärveen. Järven laskujokena toimii länsipäästä alkava Lassilanjoki, jossa on järven säännöstelypato ja joka laskee Inhottujärveen. Karhijärven säännöstelypato sijaitsee Lavian Myöntäjässä. Huomattavin järveen laskeva vesistö on sen koilliskulmaan tuleva Kankaanpään Kuninkaanlähteestä alkava vesireitti. Siihen laskee myös muutamia pienempiä pohjoisesta ja idästä tulevia jokia ja puroja. Karhijärvi laskee länsipäästään Myöntäjän- eli Lassilanjokea myöten Noormarkun Lassilassa sijaitsevaan Inhottujärveen, joka puolestaan laskee Selkämereen kahta reittiä, eteläisempää Noormarkunjokea ja pohjoisempaa Pomarkunjokea myöten. Karhijärven suurin pituus itä-länsisuunnassa on noin 14 kilometriä. Järvessä on useita pieniä saaria, mutta sen vesialue on kuitenkin varsin avointa. Rantaviivaa järvellä on noin 75 kilometriä.Karhijärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1966 alkaen. Havainnot puuttuvat vuoden 1994 elo-, loka- ja marraskuulta, sekä vuoden 2000 helmikuulta ja vuoden 2002 kesäkuulta. Vedenkorkeusasteikko sijaitsee Karhijärvenpadon yläosassa (YKJ 6840761, 3251843). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 52,15 m. Vuotuinen kesävedenpinnan korkeuden vaihtelu on ollut viime vuosina noin 30cm luokkaa. Alimmillaan N60+ 52.00 m ja korkeimmillaan kesällä hetkellisesti rankkasateiden jälkeen N60+ 52.35 m. Kuivina kesinä vedenpinta on ollut pysytellyt lähellä alarajaa ja sateisimpina kesinä noin 15 cm korkeammalla. Ensimmäinen lupa Karhijärven säännöstelystä on Toisen vesistökunnan myöntämä säännöstelylupa vuodelta 1956. Nykyisin voimassa olevan säännöstelyluvan on myöntänyt Länsi-Suomen vesioikeus vuonna 1987. Karhijärven säännöstelyluvan haltija on Inhotun vesistön järjestely-yhtiö. Karhijärven säännöstelyä hoitaa käytännössä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eli ELY-keskus. Karhijärven vedenkorkeutta säännöstellään kaukokäyttöisesti. Nykyään säännöstelyluvat Satakunnan alueelle myöntää Etelä-Suomen AVI, joka käsittelee myös mahdolliset muutoshakemukset.

Käyttö ja merkitys:
Järven virkistyskäyttömerkitys on suuri. Karhijärvi on mainio melonta -ja veneilykohde. Selkäsaaren saareen on tehty laavupaikka retkeilijöille sekä Harminsaaressa on yleinen laavupaikka. Virkistys ja kotitarvekalastus on suosittua. Järven länsiosissa on kylätoimikunnan ylläpitämä Tahostenniemen uimaranta. Järvellä on runsaasti vapaa-ajan asutusta ja ympärivuotista asutusta. Järven ruohikkoiset ja matalat rannat tarjoavat suojaa monille lintulajeille. Järven linnustollisesti tärkein alue on pohjoisosan Riihonlahti ja lahdesta erilleen jäänyt Riihonlammi, jotka kuuluvat lintuvesien suojeluohjelmaan.

Saaret:
Särkkä, Pikkusaari, Hääkari, Mäntysaari, Tervasaari, Selkäsaari, Onkisaari, Pikkukari, Isokari, Kölhiö, Lammisaari, Isosalo, Vähäsalo, Piponsaari, Piponsaarenkarit, Savilevonsarva, Sarva, Harminsaari, Vitsapuskat, Rajasaari, Kuhasaari, Latosaari, Kaksossaari, Kalliosaari, Pääsaari, Ruohostenkari, Hansunkari.

Karhijärvi oli ehdolla maakuntajärveksi:
Satakunnan maakuntajärveksi olivat ehdolla Säkylän Pyhäjärvi, Lavian Karhijärvi ja Kokemäen Sääksjärvi. Satakunnan maakuntajärveä äänestettiin 14.-30.9.2011, ja voittaja julkistettiin 12.10.2011. Maakuntajärvikilpailun finaali käytiin tekstiviesti- ja postikorttiäänestyksenä 14.-30. syyskuuta 2011. Kisan arviointiraati oli asettanut äänestykseen kolme ehdokasta kullekin maakunnalle kansalaisilta tulleiden ehdotusten pohjalta. Taulukossa on äänestyksen tulos. Karhijärvi tuli toiseksi.
Satakunnan maakunta Pyhäjärvi (34.031.1.001) 371 59 % 1
Satakunnan maakunta Karhijärvi 150 24 % 2
Satakunnan maakunta Kokemäen Sääksjärvi 112 18 % 3

Sivun lainaukset: Wikipedia ja järviwiki

 

Sivu 2