Vedenlaatu:

- Väriluku: 105 (20-390 mg Pt/l9
- Rehevyystaso : Erittäin rehevä. Kokonaisfosfori: 52 (12-95 µg/l)
- Happamuus : Neutraali. pH: 6,7 (5,6-9,1 µg/l)

 

Kunnostus:

Klikkaa linkkejä:
Lavian kunnan ja yhdistyksien parannustoimet:

• Vaihe I: 2010
• Vaihe II: 2013
• Vaihe III: 2014
• Kunnostushistoria

Sivut:

Sivu I

Sivu II

Sivu III

Karhijärvi sivu 3  sivu I sivu II sivu III

Kaunis järvemme kaipaa kunnostusta. Yleisimpiä kunnostustarvetta aiheuttavia ongelmia karhijärvessä ovat rehevöityminen, roskakalat, mataluus ja umpeenkasvu. Nopeaa ja helppoa keinoa järven tilan parantamiseen ei ole.

Perustetun Karhijärven Parhaaksi ry:n tarkoituksena on edistää ja kehittää Lavian Karhijärven ekologista tilaa ja lisätä järven merkitystä ja käyttömahdollisuuksia virkistyskohteena, kalastusalueena sekä Lavian imagon kohottamista terveen Karhijärven julkisuudella. Tarkoituksena on myös edistää asukkaiden yhteistyötä ekologisten arvojen edistämistyössä ja parantaa näin asukkaiden ja vierailijoiden viihtyvyyttä. Tavoitteena on muun muassa vesistön vesisyvyyden lisääminen ja vedenlaadun parantaminen. Kunnostustoimenpiteiden avulla järven virkistyskäyttöarvo kohenee, vedenlaatu ja järven eliöyhteisön elinolot paranevat. Nopeaa ja helppoa keinoa järven tilan parantamiseen ei ole. Viime vuosina olemme kuitenkin onnistuneet parantamaan järven tilaa oleellisesti postamalla fosforia tuottavaa roskakalaa. Vuonna 2014 poistimme 100.000kg pientä kalaa Karhijärvestä ja tavoitteenamme on jatkaa tätäkin toimintaa.

Nykytila:
Karhijärvi on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Järven vedessä on runsaasti typpeä ja fosforia. Karhijärvi on matala, rehevöitynyt järvi, jonka rannoilla ja valuma-alueella on runsaasti maataloutta. Vesi on savisameaa, ja laatu on luokiteltu välttäväksi yleisen käyttökelpoisuuden mukaan. Järven tila näyttäisi jonkin verran parantuneen viime vuosina. Järvi on voimakkaasti säännöstelty ja aikoinaan vedenpintaa on laskettu runsaasti. Järveä kuormittaa pääasiassa hajakuormitus Lavian jätevedenpuhdistamon kuormituksen ollessa vähäistä. Lisäksi ravinnepitoisuuksia nostaa järven pohjasta tuleva sisäinen kuormitus. Talvisin kokonaisfosforipitoisuus on yleensä alle 50 µg/l, mutta kesäisin pitoisuus on ollut noin 40-90 µg/l. Suurimmat kokonaisfosforipitoisuudet on mitattu kesinä 2005-2009. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus vastaa erittäin rehevien vesien pitoisuuksia. Veden happipitoisuus on kesällä pintavedessä hyvä, mutta alusvedessä voi esiintyä hapen vajausta. Talvisin happi voi kulua loppuun ainakin syvänteen alusvedestä, ja happivajausta voi esiintyä pintaveteen asti. Kesällä pintavedessä on esiintynyt ajoittainen lievää hapen ylikyllästystä, mikä ilmentää runsasta planktonlevätuotantoa. Karhijärven vesi on voimakkaasti humuspitoista ja sameaa. Veden näkösyvyys on kesäkaudella yleensä vain 0,5-1 m. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäkaudella tavallisesti 6,4-7,5 ja talvisin 6,1-6,7. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on vaihdellut välillä 4,8-11 mS/m talviarvojen ollessa tavanomaisesti suurempi kuin kesäarvojen.
Lainaus: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 19.6.2012

Ongelmat:
ulkoinen kuormitus, rehevöityminen, mataluus, umpeenkasvu

Kunnostus:
Vuonna 1989 järven säännöstelyä muutettiin nykykäyttövaatimusten mukaiseksi, mikä nosti järven talviaikaisia veden korkeuksia. Tämä on parantanut järven virkistyskäyttöä ja ollut myös kalaston kannalta hyödyksi. Myös veden laatu on hieman kohentunut. Järven tilan parantamiseksi on tehty monia erillisiä suunnitelmia ja ehdotuksia. Pirkanmaan ympäristökeskuksen aikana Karhijärvellä on tehty pohjasedimenttitutkimus. Myös valuma-alueen asutuksen jätevesikartoitus on tehty. Lisäksi Riihonlahdelle on tehty kunnostussuunnitelma ja suunnitelma avoväylästä veneilymahdollisuuksien parantamiseksi. Pohjapadon rakentamista Lassilanjokeen on esitetty. Karhijärven valuma-alueelle on tehty suojavyöhykesuunnitelma vuonna 2000. Järvellä olisi tarve niittää vesikasvillisuutta ja selvittää valuma-alueen kunnostusmahdollisuuksia ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi. Karhijärvi on myös yritetty saada leväseurantaan, mutta seurannalle ei löytynyt tekijää. Järven tilan parantamiseksi ja kunnostamiseksi tarvittaisiin kokonaisvaltainen kunnostussuunnitelma, jossa huomioidaan sekä luonnonsuojelulliset arvot ja vesiensuojelu että virkistyskäyttö. Riihonlahdelle on suunniteltu lintutornin rakentamisen lisäksi luontopolkua liittyen Satakunta-Pirkanmaa retkeilyreittiin. Riihonlammen veden pintaa voisi nostaa, jos hankkeelle löytyy kannatusta ja toteuttaja

Karhijärven hydrologia on merkittävästi muuttunut vesistöjärjestelyiden myötä. Tulvahaittoja esiintyy silti yhä. Järven ekologinen tila ei ole hyvä. Sen luontoarvoja on menetetty ja se on kalataloudellisesti taantunut. Laadukas ympäristö on tärkeä osa alueellista kilpailukykyä. Karhijärven tilan heikkenemisen estäminen edellyttää panostusta järven tilan parantamiseen. Kiireellisimmät toimenpiteet ovat roskakalojen poistamisen jatkaminen ja kesävedenpinnan pysyvä nostaminen. Myös niittojen jatkaminen, valuma-altainen rakentaminen ja yhteinen kalastusalue ovat pitkän ajan suunnitelmissa.

Sivujen lainaukset:Satakunnan vesistöt, Käyttö ja kunnostustarpeet:Sari Koivunen, Heli Nukki, Susanna Salokangas. Pyhäjärvi instituutti

Aloitus